toholammin fysioterapia logo

Toholammin Fysioterapia
Lampintie 2,
69300 Toholampi
puh. 06 885 499 

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin huimausta aiheuttava sairaus. Sen oireena on kiertävä, voimakas, muutamia kymmeniä sekunteja kestävä huimaus, joka liittyy asennon muutoksiin. Oireen aiheuttaa sisäkorvan kaarikäytävään kulkeutunut sakka, joka liikkuessaan antaa sisäkorvan aistinsoluille väärää informaatiota pään liikkeistä. Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnoosi voidaan tehdä ilman kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia vastaanotolla lääkärin suorittamin testein.

Neurologinen fysioterapia liittyy neurologisten sairauksien kuntoutukseen. Näitä ovat mm. aivohalvaus, MS-tauti, parkinssonin tauti tai erilaiset perinnölliset lihassairaudet. Neurologinen fysioterapia perustuu perusliikkumisen analysointiin. Fysioterapiaan sisältyy aktiivisen liikkeen fasilitointi (ohjaaminen), spastisuuden lievittäminen/lihastonuksen normalisointi. Se sisältää myös sensoriikan parantamista, lihasvoiman ja liikkuvuuden lisäämistä, motorista opettamista, sekä koordinaation ja liikkeenhallinnan parantamista.

Lastenfysioterapiassa arvioidaan lapsen liikkumis-, toiminta- ja kommunikointitaitojen perusteella, mitä taitoja lapsen on mahdollista saavuttaa, jos hänelle tarjoutuu riittävä määrä tilaisuuksia harjoitella ja siten oppia. Tiivis yhteistyö lapsen, hänen perheensä ja lähiympäristönsä kanssa on tärkeää. Liikkeen säätelyn hankaluus aiheuttaa vaikeutta asennon ylläpitämisessä ja liikkumisessa. Toimintakykyyn saattaa kehittyä rajoitteita, jotka vaikeuttavat päivittäistä osallistumista elämän eri alueilla.

Jos toimintakykyä rajoittaa lihasjäykkyys, sitä helpotetaan. Jos taas liikettä on liikaa, yksilöä autetaan savuttamaan parempi liikkeenhallinta. Kasvu ja kehitys muuttavat terapialähestymistapoja; vauvan terapia on erilaista kuin päiväkoti-ikäisen, ja aikuisen toiveet terapiasta eroavat kouluikäisen tarpeista. Myös vaurion laajuus ja sen vaikutus kehon eri osiin määrittävät terapiaa ja harjoittelua. Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista käyttämällä terapiatilanteissa ja kotona tiettyjä ohjaamistapoja ja terapiatekniikoita. Niillä pyritään avustamaan ja ohjaamaan lasta hänen leikkiessään, liikkuessaan, päivittäisissä toiminnoissa ja vuorovaikutustilanteissa. Tausta-ajatuksena on mahdollisimman suuren itsenäisyyden saavuttaminen omassa elämässä ja ympäröivässä yhteiskunnassa.

 

Kinesioteippauksen on kehittänyt kiropraktikko Kenzo Kase 1970 luvulla. Hän huomasi ihon kevyen liikuttelun positiiviset vaikutukset nivelten liikelaajuuteen sekä koettuun kipuun. Kinesioteipillä on lukuisia eri käyttömahdollisuuksia, yhä yleisimmin teippausta käytetään kivun lievittämiseen. Nivelten liikelaajuden lisäämisen ohella teippausta käytetään niveltoiminnan ohjaamiseen haluttuun suuntaan sekä tukemiseen.

Postoperatiivisella eli leikkauksen jälkeisellä fysioterapialla on merkittävä kuntoutumista tukeva vaikutus. Post- operatiivinen fysioterapia etenee alkuun operaation suorittaneen ortopedin tai kirurgin suositusten mukaan. Fysioterapian tavoitteena on mm. lihasvoiman, nivelliikkuvuuden ja tasapainon palauttaminen sellaiselle tasolle, että asiakas kykenee selviytymään päivittäistä toiminnoista ja työtehtävistä kivuitta.

Purentaelimistön fysioterapialla tarkoitetaan purentalihasten sekä leukanivel peräisten oireiden hoitoa. Ongelma on usein monitahoinen, kuten monessa muussakin tuki- ja liikuntaelimistön oireilussa. Purentaelimistöstä johtuvat kiputilat ovat hyvin yleisiä. Tavallisimpia oireita ovat päänsärky, niskahartia kivut, korvakipu, leukanivel alueen kivut ja lihasjännittyneisyys. Herkistävinä tekijöinä ovta erilaiset purentavirheet, hampaiden narskuttelu, fibromylagia jne. Vaikeimmissa ja kroonistuneissa tmd:n ongelmissa tarvitaan usein moniammatillista lähestymistätapaa. Usein alkuvaiheessa tarvitaan hammaslääkärin suunnittelemaa purentakiskohoitoa ja mahdollisesti jatkossa purentaa tasapainottavia hiontahoitoja. Fysioterapiassa pyritään tukemaan hoitoa mm. kireiden lihasten rentouttamisella, kotiharjoitteilla, leukanivelmobilisaatiolla, unohtamatta koko kehon että ryhtitekijöiden vaikutusta purentaelimistön toimintaan.

Akupunktio on vanha kiinalainen neuloilla suoritettava hoitomenetelmä. Suomessa fysioterapeutit käyttävät akupunktiota lähinnä kivun ja säryn hoitoon sekä lihasten rentouttamiseen. Akupunktiohoidot soveltuvat parhaiten kipujen lievittämiseen. Hoidon kohteena ovat yleensä tukija liikuntaelimistön kivut: niska- ja hartialihasten kivut, nivelrikon säryt tai selkävaivat. Myös migreenin ja ääreishermostoperäisten kipujen (esim. iskiaskipu) hoidossa akupunktiosta voi olla hyötyä.

Lymfaterapiassa edesautetaan ja tehostetaan elimistössämme virtaavaa imunestekiertoa kevyin pumppaavin ottein. Lymfaterapiahoito on kivutonta ja tehokasta erityisesti turvotuksien hoitoon, kivun lievitykseen ja rentoutumiseen. Manuaalinen lymfaterapia on käsin suoritettavaa hoitoa, joka tehdään koko keholle tai jollekin kehon osille.

Tuki- ja liikuntaelimistö on monimutkainen kokonaisuus joka muodostuu luista, nivelistä, lihaksista ja hermoista. Vaurio missä tahansa näistä kudoksista voi heijastua laajemmalle ja aiheuttaa häiriötä toimintakyvyssä. Terapeuttisella harjoittelulla pyritään normalisoimaan häiriintynyt toiminta ja siten vaikutetaan oireen paranemiseen ja toimintakykyyn.

Lihaskalvo- eli fasciakäsittely on erittäin tehokas hoitomuoto lähes kaikkiin tuki- ja liikuntaelimistössä ilmeneviin kipu ja jännitystiloihin. Lihaskalvo on sidekudosta, joka yhdistää tuki -ja liikuntaelimistön osat toisiinsa. Lihaskalvot muodostavat päästä varpaisiin kulkevia myofasciaalisia linjoja sekä seqmenttejä, jolloin kiinnike tai kansankielessä ”jumittuminen” voi aiheuttaa poikkeavan nivel- liikkuvuuden, heikentyneen lihastoiminnan tai kiputilan, jonka syy voi olla hyvin kaukana sieltä missä kipu ilmenee. Kuulostaako tutulta?

Fysioterapian perustana on terveyden, liikkumisen sekä toimintakyvyn edellytysten tunteminen, yhdistettynä parhaaseen senhetkiseen tietoon. Fysioterapeutin hyvä anatomian ja biomekaniikan tuntemus on tärkeä osa hyvää ammattitaitoa. Hoitojen perustana on yksilöllinen fysioterapeuttinen tutkimus. Fysioterapia voi sisältää mm. lihasten pehmytkudoskäsittelyä, mobilisointia rangan ja nivelliikkuvuuksien lisäämiseksi, sekä fysioterapeutin ohjaamia aktiivisia harjoituksia. Ryhdin ja ergonomian huomioiminen on myös tärkeää ja niihin liittyen asiakkaan opastaminen.

Ortopedinen manuaalinen terapia (OMT) on fysioterapian erikoisala, joka keskittyy fyysisen toimintakyvyn arviointiin, hermo-, lihas- ja nivelrakenteiden tutkimiseen ja terapiaan sekä toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyyn. OMT-fysioterapeutin pitkä (3,5v) jatkokoulutus antaa hyvät valmiudet toimia tuki- ja liikuntaelinsairauksien asiantuntijana niin yksittäistä asiakasta hoidettaessa kuin hoitotiimin jäsenenä. OMT:n jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen käytetään uusinta tieteellistä tietoa ja vahvaa kliinistä näyttöä.